Kain Lyrics

Pohjoinen puhaltaa, riisuu mielen vaatteistaan,
ja eponnen sirpaleista peili liimataan.
Se siell palelee, sinun mykk kuvasi,
se todistaja totisena
kaiken jlleen kerran turhan pantiks toteaa.
Ja teitp mink teit viilt viima vastaan,
ihmishahmot jtynytt tulta sylkee vatsastaan.
Kun ksin avatuin tahtoo, toivoo parastaan
ja viimein ern aamun tullen
saapuu eteen portin joka johtaa tyhjyyteen.
Ei virtaa mikn, kaikki jhmettyy.
Ei veden kalvo heijasta kuin pime.
Ja hahmo, joka rantaa kulkee yksin kylmissn
yksin kulkee, yksin sinne j.
Vaan mit tahto on, mit toivomukset.
Vai salaisuusko,taikuus, laittaa sinut liikkumaan.
Ket kuuntelet, jos ketn lasta tmn maailman,
on oikeutesi julmaa, kylmt silmsi ne katseen
kesken lennon pysytt.
Ei virtaa mikn, kaikki jhmettyy.
Ei veden kalvo heijasta kuin pime.
Ja hahmo, joka rantaa kulkee yksin kylmissn
yksin kulkee, yksin sinne j.
Ei virtaa mikn, kaikki jhmettyy.
Ei veden kalvo heijasta kuin pime.
Ja hahmo, joka rantaa kulkee yksin kylmissn
yksin kulkee, yksin sinne j.
Sinuun me turvaamme, kiusatut sielut,
itsemme kiusaamat todistajat.
Sinuun me turvaamme, nimeesi aina
vannomme julmuuden puolustajat.